STEA: Julkisen sektorin tehtävät
65% STEA-rahoituksesta (177.2 M€) menee palveluihin jotka ovat julkisen sektorin lakisääteisiä tehtäviä. Järjestöt paikkaavat julkisen sektorin aukkoja - mutta kenen pitäisi nämä palvelut tuottaa?
65%
177.2 M€ / 273.9 M€
STEA-rahoituksesta menee lakisääteisten palveluiden täydentämiseen
Tämä ei tarkoita että järjestöjen työ olisi turhaa. Järjestöt täydentävät julkista sektoria vertaistuella, kokemustiedolla ja matalan kynnyksen palveluilla. Kysymys on: pitäisikö julkisen sektorin tuottaa nämä palvelut itse, vai onko järjestömalli tehokkaampi?
Hyvinvointialueet (sote)
Mielenterveys, päihdetyö, kriisiauttaminen ja kuntoutus ovat hyvinvointialueiden lakisääteisiä tehtäviä. Järjestöt täydentävät julkista palvelua vertaistuella, mutta ydinpalvelu kuuluu julkiselle sektorille.
105.2 M€
20+ järjestöä
TE-palvelut (työllistyminen)
Työllistymisen edistäminen, työvalmennus ja urapalvelut ovat TE-palveluiden tehtäviä. Vuonna 2025 vastuu siirtyi kunnille.
20.7 M€
20+ järjestöä
Kunnat (kotoutuminen)
Maahanmuuttajien kotoutuminen on kuntien lakisääteinen tehtävä (kotoutumislaki). Järjestöt tekevät merkittävän osan käytännön työstä.
14.3 M€
20+ järjestöä
Hyvinvointialueet (vammaispalvelut)
Vammaispalvelut ovat hyvinvointialueiden lakisääteisiä tehtäviä (vammaispalvelulaki). Järjestöt tarjoavat vertaistukea ja edunvalvontaa.
15.8 M€
20+ järjestöä
Hyvinvointialueet (omaishoito)
Omaishoitajien tuki on hyvinvointialueiden tehtävä (omaishoidon tuesta annettu laki). Järjestöt täydentävät vertaistuella.
8.8 M€
20+ järjestöä
ARA / kunnat (asuminen)
Asunnottomuuden vähentäminen ja asumispalvelut ovat kuntien ja ARA:n tehtäviä.
7.2 M€
20+ järjestöä
Hyvinvointialueet (lastensuojelu)
Lastensuojelu ja perheväkivaltatyö ovat hyvinvointialueiden lakisääteisiä tehtäviä.
2.5 M€
6+ järjestöä
Koulut (oppilashuolto)
Oppilashuolto, kiusaamisen ehkäisy ja kouluhyvinvointi ovat koulujen ja hyvinvointialueiden tehtäviä.
2.6 M€
3+ järjestöä
Miten julkinen sektori voisi järjestäytyä?
1. Hyvinvointialueiden sote-palvelut
Hyvinvointialueet voisivat integroida järjestöjen kriisi-, mielenterveys- ja päihdepalvelut osaksi omaa palveluverkkoaan. Vertaistukea ei tarvitse ulkoistaa - hyvinvointialue voi palkata kokemusasiantuntijoita suoraan. Kriisipuhelin voisi olla yksi kansallinen palvelu hyvinvointialueiden rahoittamana.
2. TE-palvelut ja kotoutuminen
Vuoden 2025 TE-uudistus siirsi työllistymispalvelut kunnille. Silti 21 M€ STEA-rahaa menee järjestöjen työllistämishankkeisiin. Kunnat voisivat kilpailuttaa nämä palvelut tai tuottaa itse. Kotoutumispalvelut (14 M€) ovat jo kuntien lakisääteinen tehtävä - miksi ne rahoitetaan STEA:n kautta?
3. Vammaispalvelut ja omaishoito
Vammaispalvelulaki velvoittaa hyvinvointialueet tuottamaan vammaispalvelut. Omaishoitolaki velvoittaa tukemaan omaishoitajia. Järjestöt täydentävät vertaistuella, mutta 25 M€ voisi ohjautua suoraan hyvinvointialueiden budjettiin ja sieltä palveluihin.
4. Asuminen ja asunnottomuus
Y-säätiö, VVA ry ja Sininauhasäätiö tekevät asunnottomuustyötä 7 M€:lla. ARA:n Asunto ensin -malli on jo kansallinen strategia. Hyvinvointialueet ja kunnat voisivat integroida asumistuen osaksi sote-palveluja.
5. Malli: järjestöiltä julkiselle sektorille
Ei kerralla vaan asteittain. Hyvinvointialue tunnistaa mitkä järjestöpalvelut se voisi tuottaa itse, kilpailuttaa tai integroida. Järjestöjen osaaminen siirtyy julkiselle sektorille - ei katoa. Vertaistuki ja kokemusasiantuntijuus säilyvät, mutta hallinto kevenee.
Järjestöt →
Hae ja vertaa järjestöjä
Päällekkäisyydet →
51 ryhmää päällekkäisessä työssä