Skenaariotyökalu

Toimisiko perustulo Suomessa?

Neljä mallia. Numerot Kelan kokeilusta (2017-2018) ja VATT:n kustannussimulaatioista. Tarkastellaan kolmea kysymystä: kestääkö budjetti, säilyvätkö työnteon kannustimet, väheneekö köyhyys?

Mitä Kelan kokeilu paljasti

2 000 työttömää, 560 €/kk verovapaata, 2 vuotta

Työllisyysvaikutus

+6 d

+6 päivää kokeilun 2. vuonna vs. verrokit

Hyvinvointi

↑

Merkittävää paranemista

Mielenterveys

↑

Selvästi parempi

Luottamus instituutioihin

↑

Kohosi

Tulkinta: perustulo paransi koettua hyvinvointia ja luottamusta, mutta ei juuri nostanut työllisyyttä. Jos politiikan tavoite on "saada ihmiset töihin", perustulo ei ole tehokkain vipu. Jos tavoite on "vähentää köyhyyttä ja byrokratiaa", lupaava.

Neljä skenaariota

Kuinka eri perustulomallit toimisivat Suomessa nykybudjetin valossa (valtion budjetin tulot ≈ 77 mrd € 2024, 82,5 mrd € 2025-ehdotus, VM).

Skenaario	Summa	Saajat	Bruttokustannus	Korvaa nykyetuuksia	Nettolisäkustannus	Verovaikutus
Osittainen perustulo Kelan 2017-kokeilun tasolla	560 €/kk	16-64-v. ≈ 3,3 M	≈ 22 mrd €/v	Peruspäiväraha, työmarkkinatuki, osa toimeentulotuesta, yht. ≈ 4 mrd €	≈ 18 mrd €/v	Vaatii ~8-10 pp veronkorotuksen tai vastaavan rakenneuudistuksen
Kevyt perustulo Lähellä yhden hengen köyhyysrajaa	1 000 €/kk	18+ ≈ 4,4 M	≈ 53 mrd €/v	Lähes kaikki perusturva pl. asumistuki, yht. ≈ 12 mrd €	≈ 41 mrd €/v	Vaatisi merkittävän tasoveron tai vastaavan rakenneuudistuksen, selvästi nykyistä verotasoa korkeampi
Täysi perustulo Yli köyhyysrajan	1 500 €/kk	18+ ≈ 4,4 M	≈ 79 mrd €/v	Käytännössä koko nykyperusturva, yht. ≈ 22 mrd €	≈ 57 mrd €/v	Ei rahoitettavissa nykyrakenteessa ilman tuottavuusloikkaa
Negatiivinen tulovero Maksetaan vain kynnyksen alle	Enint. 800 €/kk, liukuu pois 1 800 € kohdalla	Pienituloiset ≈ 1,2 M	≈ 12 mrd €/v	Toimeentulotuki, työmarkkinatuki, osa asumistuesta, yht. ≈ 4 mrd €	≈ 8 mrd €/v	Ei merkittävää korotuspainetta. Mahtuu nykyisen sote-uudistuksen kustannusarvioon

Tuomio kolmella akselilla

Vihreä = toimii. Keltainen = ongelmia. Punainen = ei toimi nykyrakenteessa.

Osittainen perustulo

560 €/kk

Kelan 2017-kokeilun tasolla

⚠

Budjetti

≈ 22 % valtion budjetin tuloista. Vaatii mittavia uudistuksia, mutta ei aritmeettisesti mahdoton.

✓

Työnteon kannustimet

Ei leikkureita, jokainen ansaittu euro kasvattaa tuloja. Poistaa kannustinloukkuja.

⚠

Köyhyyden vähentäminen

560 € yksinään ei riitä elämiseen kaupungissa. Tarvitsee asumistuen rinnalle.

Realistisin täysi BI -malli. Toimisi yhdessä asumistuen ja täydentävän tuen kanssa.

Kevyt perustulo

1 000 €/kk

Lähellä yhden hengen köyhyysrajaa

Budjetti

≈ 50 % valtion budjetin tuloista. Veronkorotukset murtaisivat kilpailukyvyn.

✓

Työnteon kannustimet

Ei leikkureita. Korkeampi marginaalivero lievästi vähentäisi työn tarjontaa.

✓

Köyhyyden vähentäminen

Lähellä Suomen virallista köyhyysrajaa (~1 400 €/kk yhden hengen taloudelle). Nostaisi suurta osaa köyhistä.

Aritmeettisesti mahdollinen, mutta poliittisesti äärimmäisen vaikea.

Täysi perustulo

1 500 €/kk

Yli köyhyysrajan

Budjetti

≈ 70 % valtion budjetin tuloista. Vaatisi kahdenkertaisen julkisen sektorin.

⚠

Työnteon kannustimet

Riittävä elämiseen, osa vetäytyisi työvoimasta. Vaikutus epävarma.

✓

Köyhyyden vähentäminen

Selvästi yli köyhyysrajan. Lopettaisi virallisen köyhyyden.

Ei toimi nykyisellä tuottavuustasolla. Kuuluu pidemmälle ajalle (AI-tuottavuus, robotisaatio).

Negatiivinen tulovero

Enint. 800 €/kk, liukuu pois 1 800 € kohdalla

Maksetaan vain kynnyksen alle

✓

Budjetti

≈ 10 % valtion budjetin tuloista. Verrattavissa nykyisiin sote-uudistuskustannuksiin.

⚠

Työnteon kannustimet

Liukuva poistuma luo marginaaliverokynnyksiä, juuri se ongelma, jota täysi BI poistaisi.

✓

Köyhyyden vähentäminen

Kohdistuu suoraan köyhyysrajan alle jääviin. Tehokas euroa kohden.

Todennäköisin reitti. Lähellä sitä mihin sote-uudistus jo tähtää.

Yhteenveto

Neljästä mallista vain osittainen perustulo (560 €) ja negatiivinen tulovero ovat aritmeettisesti realistisia nykybudjetin sisällä. 1 000 € ja 1 500 € versiot vaativat poikkeuksellisia veronkorotuksia tai rakenneuudistuksia.

Kelan 2017-18 kokeilu osoitti, että perustulo paransi hyvinvointia mutta ei juuri työllisyyttä. Tämä tarkoittaa: jos halutaan nostaa työllisyysastetta, perustulo on huono työkalu. Jos halutaan vähentää köyhyyttä ja byrokratiaa, osittainen malli tai NIT toimivat.

Nykyinen sosiaaliturvauudistus (komitea 2020-2027) tähtää käytännössä samaan suuntaan kuin negatiivinen tulovero: yhdistää etuuksia ja vähentää byrokratiaa ilman täyttä perustuloa.

Syvempi analyysi: 1 000 € perustulo →

Lähteet

Mitä on luotettavaa: bruttokustannukset ovat suoraa kertolaskua (summa × kuukaudet × väestö) ja Kelan kokeilun tulokset on dokumentoitu loppuraportissa (2020). Mitä on arvio: korvattavien etuuksien summat, verovaikutukset ja erityisesti negatiivisen tuloveron luvut ovat omia luokka-arvioita, eivät täsmälukuja yksittäisestä julkaisusta. Tarkat luvut riippuvat oletuksista (saajamäärä, verotuskäsittely, korvattavat etuudet). Sivu on keskustelun pohja, ei poliittinen ohjelma.