Puhutaan Suomen lainsäädännöstä.

Henkilövuokra-autojen kuljetusmaksut - valtio määrää taksihinnat. - Valtio määrää taksihinnat: perusmaksu, km-hinta, odotusmaksu, yölisä, viikonloppulisä, tilauslisä. Estää kilpailua. Vapaa hinnoittelu riittää. Säästö: 50M€/v.

Taksitaksa - valtio määrää kaikki taksihinnat: perusmaksu, km-hinta, odotusmaksu, lisämaksut. - Valtio määrää taksihinnat yksityiskohtaisesti: perusmaksu 3,70€, km-hinta 0,82–1,07€, odotusmaksu 19,20€/h, iltalisä, viikonloppulisä, ennakkotilauslisä. Koko hintarakenne estää kilpailua. Vapaa hinnoittelu riittää. Säästö: arviolta 50M€/v.

Apteekkiverolaki määrää apteekkien maksavan progressiivisen liikevaihtoihin perustuvan erityisveron valtiolle. - Apteekkivero on sektorispesifinen lisävero, jota ei peritä miltään muulta toimialalta. Se rankaisee apteekkeja liikevaihdosta eikä voitosta – progressiivinen asteikko (6,10–11,20 %) estää apteekkien kasvua ja investointeja. Vero on seurausta säännellystä lääketaksa-järjestelmästä: valtio säätelee lääkkeiden hinnat ja katteet ja perii sitten osan katteesta takaisin erityisverona. Tämä on kiertokulku, joka voitaisiin korvata suoraan lääketaksan alentamisella, mikä laskisi lääkkeiden hintoja kuluttajille. Apteekkiveron tuotto on arviolta 200 M€/v. Vero lukitsee nykyisen monopolirakenteen: se tekee pienet apteekit suhteellisesti edullisemmiksi ja suuret kalliimmiksi, mikä estää mittakaavaetujen hyödyntämistä. Lisäksi liikevaihtopohjaisuus tarkoittaa, että vero kohdistuu myös tappiollisiin apteekkeihin. Yksikään muu EU-maa ei peri vastaavaa liikevaihtoihin perustuvaa progressiivista erityisveroa apteekkitoiminnalta. Oikea ratkaisu on lääketaksan uudistaminen alaspäin ja apteekkiveron kumoaminen – lopputulos on sama valtiontulokertymä mutta alemmat lääkehinnat.

Taksiliikenteen enimmäishinnat - valtion määräämät kuluttajahinnat taksille. - Valtio määrää taksihinnat: perusmaksu, kilometrihinnat, odotushinnat, iltalisät, viikonloppulisät. Taksijärjestelmä vaatii luvan + hintasääntelyn - estää kilpailua ja innovaatiota. Vapaa hinnoittelu + avoin kilpailu riittää. Säästö: arviolta 50M€/v (kilpailun tuoma tehokkuus).

Asetus säätää taksiliikenteen enimmäishinnat (perusmaksu, kilometrimaksu, odotusmaksu ja lisämaksut) sekä taksamittarin käyttösäännöt. - Taksiliikenteen hintasääntely kumottiin tosiasiallisesti 1.7.2018 voimaan tulleella liikennepalvelulailla (320/2017), joka vapautti taksihinnoittelun. Tämä asetus on joko kuollutta kirjainta tai muodostaa ristiriidan voimassa olevan lain kanssa. Enimmäishintasääntely estää hintakilpailua molempiin suuntiin: halvemmat toimijat eivät voi erottautua ja kalliimmat erikoispalvelut eivät synny. Kiinteät taksaluokat (I–IV matkustajamäärän mukaan), ennakkotilausmaksun kiellot tietyissä kuljetuksissa ja yksityiskohtaiset taksamittarisäännöt rajoittavat uusien liiketoimintamallien (esim. dynaaminen hinnoittelu, sovelluspohjainen tilaus) kehittymistä. Kustannus: sääntelyn noudattamisvalvonta, mittarien sinetöinti ja hintatarkastukset arviolta 0,5–1 M€/v kunnille ja viranomaisille; kilpailun rajoittamisesta johtuva tehokkuustappio markkinoilla arviolta useita miljoonia euroja vuodessa.

Henkilovuokra-autojen reittitaksat - valtio maaraa taksihinnat. - Valtio määrää taksihinnat. Estää kilpailua. Säästö: 10M eur/v.

Bussiliikenteen sarjalipputaksat - valtio määrää hinnat. - Valtio määrää bussihinnat. Estää kilpailua. Vapaa hinnoittelu riittää. Säästö: 10M€/v.

Linja-autoliikenteen sarjalipputaksat - valtio määrää bussilippujen hinnat. - Valtio määrää bussilippujen hinnat. Estää kilpailua joukkoliikenteessä. Vapaa hinnoittelu riittää. Säästö: 10M€/v.

Linjaliikenteen sarjalipputaksat - valtio määrää bussilippujen hinnat. - Valtio määrää bussilippujen hinnat: sarjalipun hinta, matkakohtainen alennus. Estää kilpailua ja innovaatiota joukkoliikenteessä. Vapaa hinnoittelu ja kilpailutus riittää. Säästö: arviolta 10M€/v.

Taksien reittitaksa - valtio määrää taksihinnat reiteille. - Valtio määrää taksihinnat reittikohtaisesti. Estää kilpailua ja innovaatiota. Vapaa hinnoittelu riittää. Säästö: 10M€/v.