Syvempi analyysi
Toimisiko 1 000 € perustulo Suomessa?
Yksikään suomalainen tutkimuslaitos ei ole laskenut täysimittaista 1 000 €/kk perustuloa. Suomen virallinen tutkimuskirjallisuus pysyttelee 450-750 € välillä. OECD on mallintanut 527 €. Tässä mitä on tutkittu, mitä Kelan kokeilu paljasti, ja mitä 1 000 € näyttää tämän valossa.
Mitä Suomessa on todella laskettu
Kelan Sipilän hallitukselle teettämässä esiselvityksessä (Kangas ym., 2016) laskettiin neljä osittaisen perustulon tasoa: 450 €, 550 €, 650 € ja 750 € kuukaudessa. Jokainen budjettineutraali, rahoitettuna tasoverolla 40,0 %-50,5 %.
Kelan ja STM:n vuoden 2020 kokeiluraportti ei mallintanut kansallista käyttöönottoa, vaan arvioi 2 000 hengen koetta tasolla 560 € kuukaudessa.
OECD:n vuoden 2017 raportti (Immervoll ym.) mallinsi Suomelle 527 €/kk aikuisille ja 316 €/kk lapsille, kustannusneutraalisti.
1 000 € jää näiden kaikkien yli. Tämä sivu kertoo, mitä se tarkoittaa numeroina.
Kangas ym. (2016): osittaisen perustulon portaikko
Kelan Working Papers 106. Kustannukset SISU-mikrosimulaatiosta. Bruttokustannus 550 €:n tasolla 19,3 mrd €/v. Jokainen taso rahoitettu tasoverolla.
| Perustulon taso | Tasovero (budjettineutraali) | Huomiot |
|---|---|---|
| 450 €/kk | 40,0 % | Alin malli; ei vielä riitä korvaamaan kaikkia perusturvaetuuksia. |
| 550 €/kk | 43,0 % | Bruttokustannus ≈ 19,3 mrd €/v. Gini 0,264 → 0,261. Lapsiköyhyys 13,2 % → 14,0 %. |
| 650 €/kk | 46,5 % | Lähestyy työmarkkinatuen tasoa. |
| 750 €/kk | 50,5 % | Korkein mallinnettu taso. Gini 0,264 → 0,242. Lapsiköyhyys 13,2 % → 11,7 %. |
Mitä korvautui käytännössä, 550 €:n tasolla
Kankaan (2016) SISU-mikrosimulaation tulokset: kuinka paljon nykyetuuksien menoista korvautui uudella perustulolla 550 €:n bruttotasolla.
| Etuus | Ennen | Jälkeen | Säästyi |
|---|---|---|---|
| Työttömyysetuudet | €3,9 mrd | €1,5 mrd | −€2,4 mrd |
| Sairausvakuutusetuudet | €1,4 mrd | €0,9 mrd | −€0,5 mrd |
| Toimeentulotuki | €0,6 mrd | €0,2 mrd | −€0,4 mrd |
| Yhteensä | −€3,3 mrd |
550 €:n tasolla ~€3,3 mrd nykymenoista korvautui. 1 000 €:n tasolla luku olisi suurempi (useampi etuus korvautuu täydemmin), mutta ei lineaarisesti. Tähän perustuu sivun arvio €10-12 mrd realistisesta korvattavuudesta 1 000 €:n tasolla.
OECD (2017): kustannusneutraali vertailu
Herwig Immervoll ja kollegat OECD:llä mallinsivat, mikä perustulo Suomessa mahtuisi nykybudjettiin ilman uusia veroja.
- →Tulos: 527 €/kk aikuiselle + 316 €/kk alle 18-vuotiaalle on rahoitettavissa nykyisillä verotuloilla, purkamalla työikäisten rahaetuudet ja tuloveron perusvähennys.
- →Häviäjät: alle 65-vuotiaat eläkkeensaajat, yksinhuoltajat.
- →Voittajat: keskituloiset palkansaajat.
- →OECD:n yleisarvio: perustulo, joka olisi "sosiaalisesti merkityksellinen ja samalla julkistaloudellisesti realistinen", vaatisi sekä veronkorotuksia että etuusleikkauksia.
Kela 2017-2018: ainoa todellinen koe
Ei kansallinen kustannusmalli vaan satunnaistettu kenttäkoe. Tämä on ainoa empiirinen suomalainen evidenssi.
- →2 000 satunnaisesti valittua työttömyysetuuksien saajaa (25-58-v.). Kontrolliryhmä ~173 000 henkilöä.
- →560 €/kk verovapaata, kahden vuoden ajan (1/2017-12/2018).
- →Työllisyysvaikutus: koeryhmä työskenteli +6 päivää enemmän kuin verrokit kokeen toisena vuonna. Pieni, tilastollisesti merkitsevä.
- →Hyvinvointi, mielenterveys ja luottamus instituutioihin paranivat selvästi.
Tulkinta: perustulo nostaa hyvinvointia mutta ei juuri työllisyyttä. Jos politiikan tavoite on saada ihmiset töihin, tämä on heikko vipu. Jos tavoite on vähentää köyhyyttä ja byrokratiaa, vahvempi.
Mitä 1 000 € tarkoittaisi, ekstrapolointi
VAROITUS: Tämä osio on omaa ekstrapolointia Kankaan portaikosta. Yksikään julkaistu suomalainen lähde ei mallinna 1 000 € tasoa.
Bruttokustannus (puhdas kertolasku)
1 000 € × 12 × 4,4 M aikuista ≈ 52,8 mrd €/v
Vertailu valtion budjettiin
≈ 65-68 % valtion budjetin tuloista (€77 mrd 2024, €82,5 mrd ehdotus 2025, VM)
Tasoveron lineaarinen ekstrapolointi
Kangas 550 € → 750 € → 1 000 €: 43 % → 50,5 % → ≈ 60 % (lineaarinen)
Mihin se sijoittuu
Selvästi yli OECD:n 527 €:n ja Kankaan korkeimman 750 €:n tason.
Suhde köyhyysrajaan
Köyhyysraja yhden hengen taloudelle ≈ 1 400 €/kk. 1 000 € ei ylitä rajaa, mutta lähestyy sitä.
Varaumat
- ·Lineaarinen ekstrapolointi olettaa, että veronkorotusten suhde perustulon nostoon pysyy vakiona, tosiasiassa korkeammilla tasoilla suhde muuttuu epälineaariseksi (lisää etuuksia korvautuu, mutta korkeammat ansiot siirtyvät korkeampiin veroluokkiin).
- ·OECD:n kustannusneutraali malli ei ole vertailukelpoinen Kankaan tasoveromalliin: ne ratkaisevat rahoituksen eri tavalla.
- ·Käyttäytymisvaikutuksia (työn tarjonta, säästäminen) ei ole mukana.
Mitä rahoittaminen vaatisi?
Paljonko talouden pitäisi kasvaa tai mistä tinkiä, jotta 1 000 € perustulo olisi mahdollinen?
Mihin tämä mittaluokka vertautuu
Suomen BKT
€273 mrd
2023
Verot / BKT
42,1 %
2024
Valtion budjetin tulot
€77 mrd
2024
Puolustusbudjetti
€6,5 mrd
2025
10-v BKT-kasvu (keskiarvo)
~0,8 %/v
2014-2024
Todellinen rahoitusvaje
Bruttokustannus
€52,8 mrd / v
1 000 € × 12 × 4,4 M aikuista, pelkkä kertolasku
Kelan kokonaisetuusmenot 2024
€17,3 mrd
Kela / Kelan tilasto
− Kelan eläkkeet
−€2,64 mrd
Eläkkeitä ei korvata perustulolla
= Kelan työikäisten etuudet
≈ €14,7 mrd
Yläraja sille mitä BI voisi korvata
Realistisesti korvattavissa
≈ €10-12 mrd
Pois lukien lääkekorvaukset, vammaisetuudet, asumistuki
Rahoitusvaje (1 000 €/kk)
€40-43 mrd / v
52,8 − (10..12) = 40-43
Entä eläkkeensaajat?
4,4 M aikuisen pohja sisältää eläkeläiset (~1,5 M). Universaalissa perustulossa eläkeläinen saa 1 000 € päälle keskimäärin ~1 800 €/kk työeläkkeestään, mikä on iso poliittinen kysymys. Jos perustulo rajoitettaisiin vain työikäisiin (18-64-v., ~2,9 M), bruttokustannus olisi ~€35 mrd ja nettovaje ~€23 mrd, eli noin puolet pienempi. Kangas (2016) jätti eläkeläiset pois; OECD (2017) mallinsi ne mukaan. Tämä yksityiskohta ratkaisee paljon enemmän kuin sen oma kohta saa palstatilaa keskustelussa.
Lähestymistavat, voiko jokin yksin riittää?
| Lähestymistapa | Mitä se tuottaisi | Toteutettavuus | |
|---|---|---|---|
| ✕ | Vain BKT-kasvu | Tarvitaan ~€95 mrd lisää BKT:tä (€40 / 0,421 verot/BKT). Reaalikasvulla 2 % vuodessa ~15 vuotta. | Suomen 10-v keskiarvo on 0,8 %. 2 % vauhti vaatisi tuottavuusloikan, jollaista emme ole nähneet sitten 1990-luvun. |
| ✕ | Vain verotuksen kiristys | Verot/BKT 42,1 % → ~57 % (jotta saadaan +€40 mrd vakio-BKT:llä). | Tekisi Suomesta OECD:n korkeimmin verotetun maan selvällä erolla. Ei OECD-maa ole pysynyt yli 50 %:n tasolla 2000-luvulla. |
| ✕ | Vain menoleikkaukset | Yli puolet valtion budjetin tuloista (€40 / €77 mrd). | Vertailuksi: koko puolustus €6,5 mrd, opetus- ja kulttuuriministeriö €8 mrd. €40 mrd kuuden puolustusbudjetin verran leikkauksia. |
Realistisin reitti, yhdistelmä
Ei millään yksittäisellä keinolla. Edes seuraavan listan toteutuminen yhtä aikaa olisi historiallisesti poikkeuksellista:
Verotuksen kiristys
+€8 mrd
Laaja-alainen verotason nosto, vuosikymmenen mittainen muutos
Kestävä BKT-kasvu
+€10 mrd
1,5 % keskikasvua 10 vuotta. Suomen viime vuosia korkeampi
Kelan työikäisten etuuksien korvaus
+€10 mrd
≈ 70 % nykyisistä työikäisten käteisetuuksista
Tuottavuusloikka (esim. AI)
+€8 mrd
Jos työn tuottavuus +10 % vuosikymmenessä → +€27 mrd BKT → ~€11 mrd verotuloja
= Yhteensä
≈ €36 mrd
Jää ~€4-7 mrd vajaa €40-43 mrd vajeesta. Vaikka koko lista toteutuisi, gap ei sulkeutuisi.
1 000 € on aritmeettisesti mahdollinen, mutta käytännössä yllä oleva yhdistelmä ei aivan riitä, vaikka jokainen keino toteutuisi. Vertailuksi Kankaan 750 €:n malli (50,5 % tasovero) on raskas mutta vertailukelpoinen Suomen historiaan. 1 000 € ei ole. Realistinen vastaus: ei tällä vuosikymmenellä ilman tuottavuusloikkaa.
Tämä osio on omaa aritmetiikkaa lähteistä Tilastokeskus (BKT), OECD (verot/BKT), VM (budjetti), Kela (etuusmenot), ETK (eläkkeet). Yksikään suomalainen julkaisu ei mallinna 1 000 € perustulon rahoitusta yhdellä mallilla, luvut yhdistetään tässä. Kaksoislasku-riski: 'Kestävä BKT-kasvu' ja 'Tuottavuusloikka' eivät ole täysin riippumattomia (tuottavuus on kasvun pääajuri), joten yhdistetty efekti on todellisuudessa pienempi kuin riveille kirjattu summa.
Tuomio: toimisiko 1 000 €?
Budjetti
≈ 60 % tasovero olisi selvästi yli sen, mitä mikään suomalainen tutkimuslaitos on koskaan mallintanut tai hallitus ehdottanut.
Työnteon kannustimet
Perustulo poistaa kannustinloukut, mutta 60 %:n marginaaliveroaste luo uuden esteen ansiotyölle.
Köyhyyden vähentäminen
1 000 € ylittää selvästi nykyisen perusturvan tason ja nostaisi käytännössä kaikki köyhyysrajan alle jäävät lähemmäs rajaa.
1 000 € on huomattavasti yli kaiken, mitä Suomessa on virallisesti laskettu. Aritmeettisesti se ei ole mahdoton, mutta se vaatisi tasoveron, joka olisi historiallisesti ennenkuulumaton. Kelan kokeilun tärkein opetus (hyvinvointi paranee, työllisyys ei juuri) viittaa siihen, että rajakustannuseuro tuottaa todennäköisesti enemmän köyhyyden vähennystä kohdennetuilla malleilla (osittainen 550 € tai negatiivinen tulovero) kuin universaalilla 1 000 €:lla.
Lähteet
- · Kangas ym. (2016): Ideasta kokeiluun? Kelan Working Papers 106
- · Kangas, Simanainen, Honkanen (2017): Basic Income in the Finnish Context. Intereconomics 52(2)
- · Kela: Suomen perustulokokeilun arviointi, loppuraportti (2020), STM 2020:15
- · Hämäläinen & Verho: Removing Welfare Traps. AEJ:EP
- · OECD (2017): Basic income as a policy option. Can it add up?
- · STM (2020): Tiedote kokeilun tuloksista
- · Tilastokeskus: BKT 2024 ja kansantalouden tilinpito
- · OECD Revenue Statistics 2024. Finland
- · Valtiovarainministeriö: Valtion talousarvio 2024
- · Eläketurvakeskus: Eläkemenot yhteensä
Numerot 450-750 € tasoilta ja niiden tasoverokäyrät ovat suoraan Kankaan ym. (2016) SISU-mikrosimulaatiosta, ristiintarkistettuna Intereconomics-artikkelin kanssa. 1 000 € arvot ovat omaa ekstrapolointia ja merkitty selvästi sellaisiksi. Makroluvut (BKT, verot/BKT, valtion budjetti, Kelan etuusmenot, eläkemenot) ovat Tilastokeskuksen, OECD:n, VM:n, Kelan ja ETK:n julkaisemia ja merkitty lähde kohdassaan. Rahoituslaskelmat yhdistävät näitä lukuja, yksikään julkaisu ei tarjoa yhdistettyä mallia 1 000 €:lle.